Astangajooga

Mitä astangajooga on?

Astangajoogaa luonnehditaan usein liikunnalliseksi, fyysiseksi ja dynaamiseksi joogaksi. Tämä onkin totta, jos ajattelee asentoharjoituksen vaativuutta ja näyttävyyttä sekä sen lihaskuntoa, terveyttä ja elinvoimaa lisäävää vaikutusta. Astangajooga on kuitenkin paljon muutakin kuin kehoa tehokkaasti venyttävä ja voimistava harjoitus. Kun jooga-asentoihin yhdistetään tietoinen hengitys, katseen kohdistaminen ja mielen keskittäminen, harjoitus paitsi kehittää hyvää kehonhallintaa myös parantaa aistien hallintaa, ja laajentaa tietoisuutta omasta itsestä.

Historiaa

Astangajooga pohjautuu klassisiin joogateksteihin Rishi Patanjalin Yoga Sutra, Rishi Vamanan Yoga Korunta, Rishi Nathamunin Yoga Rahasya ja Yogi Swatmaraman Hatha Yoga Pradipika. Nykyisin maailmanlaajuisesti tunnetun astangajoogan 1900-luvun intialaiset joogamestarit ovat Sri Ramamohan Brahmachari (Krishnamacharyan opettaja n. 1919-1925), Sri T. Krishnamacharya (1888-1989, opetti Mysoressa 1932-1952) ja Sri K. Pattabhi Jois (1915-2009, opetti Mysoressa 1937-2008). Nykyisin Pattabhi Joisin tyttärenpoika R. Sharath Jois (1971-) johtaa Pattabhi Joisin perustamaa KPJAYI astangajoogan instituuttia Mysoressa, Intiassa, ja jatkaa edellisten mestarien opetusperinnettä.

Menetelmä

Astanga tarkoittaa kirjaimellisesti kahdeksaa jäsentä tai haaraa, jotka tietäjä Rishi Patanjali kirjoitti mietelauseiden muotoon teokseensa Yoga Sutra jo noin 2000 vuotta sitten. Hänen mietelauseensa pohjautuvat kuitenkin vielä vanhempiin kirjoituksiin eli veedoihin sekä niitä edeltäneeseen ns. oraaliseen kauteen, jolloin opetukset kulkivat ainoastaan suullisena perimätietona gurulta oppilaalle.
Patanjali on määritellyt joogan kahdeksan jäsentä seuraavasti:

1. YAMA – pidättäytyminen (yhteisölliset hyveet eli hyvän elämän periaatteet)
2. NIYAMA – noudattaminen (henkilökohtaiset hyveet)
3. ASANA – asentoharjoitukset
4. PRANAYAMA – hengityksen hallintaharjoitukset
5. PRATYAHARA – aistimusten sisäistyminen
6. DHARANA – keskittyminen
7. DHYANA – mietiskely
8. SAMADHI – syvä mietiskelyn tila, jossa voi saavuttaa kaiken olevaisuuden oivalluksen.

Joogan kahdeksan jäsentä tukevat toinen toisiaan. Asana- eli asentoharjoitus on edellytys pranayaman oikeanlaiseen harjoittelemiseen, ja se on myös perusta yaman ja niyaman kehittymiselle. Kun nämä neljä ensimmäistä ulospäin suuntautunutta joogan jäsentä ovat lujasti juurtuneet, voivat neljä jälkimmäistä sisäänpäin suuntautunutta jäsentä aueta itsestään ajan myötä.

Asanaharjoitus

“When the breath control is correct, mind control is possible.”
– Sri K. Pattabhi Jois

Astangajoogassa on kolme asanasarjojen pääryhmää:

1. YOGA CHIKITSA on perussarja, jonka asanat puhdistavat elimistöä ja kudoksia sekä parantavat ryhtiä.
2. NADI SHODHANA on välisarja, jonka asanat puhdistavat hermojärjestelmää ja myös avaavat ja puhdis tavat hienojakoisia nadeja eli kehon energia- ja informaatiokanavia.
3. STHIRA BHAGAn jatkosarjat A, B, C ja D yhdistävät joogaharjoitukseen voiman ja kauneuden. Ne edel lyttävät tekijältään melkoista joustavuutta ja nöyryyttä.

Astangajoogan harjoittelijan pitäisi osata edeltävät asanat ja niiden vinyasat moitteettomasti, ennen kuin hän siirtyy seuraaviin. Asanoiden keskinäistä järjestystä pitäisi seurata huolellisesti, sillä jokainen asento valmistaa seuraavaan asentoon kehittäen sarjan jatkamiseen tarvittavaa voimaa ja tasapainoa.

Vinyasa tarkoittaa hengityksen rytmittämää liikettä. Hengittäminen on tämän harjoituksen ydin ja se yhdistää asanat toisiinsa täsmällisessä järjestyksessä. Kun liikkeet rytmitetään hengityksellä ja samalla harjoitetaan lihaslukkoja eli bandhoja, syntyy voimakas ruumiinsisäinen lämpö, joka puhdistaa lihaksia ja sisäelimiä sekä poistaa elimistölle haitallisia myrkkyjä. Astangan kehonhallintaan kuuluvat lisäksi bandhat eli lihaslukot sekä dristit eli katseen kiintopisteet, jotka kehittävät oppilaan keskittymistä harjoitukseen ja sen vaikutuksiin.

Harjoituksen tavoite

“Practise, practise, practise and all is coming.”
– Sri K. Pattabhi Jois

Sri K. Pattabhi Joisin mukaan joogaharjoituksen tavoitteena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja itsen tuntemusta. Kehonhallinnan harjoituksilla edetään vähitellen mielen hallintaan. Tavoitteena on vakaa ja tasapainoinen mieli.
Jooganäkemyksen mukaan ruumilla ja mielellä on kiinteä yhteys. Keskittymiskykyä kehitetään suuntaamalla huomiota sisäisiin tuntemuksiin ja aistimuksiin sekä olemalla mukana hetkessä.

Helsingin Astanga joogakoulun opetus pohjautuu Sri T. Krishnamacharyan ja hänen oppilaansa Sri K. Pattabhi Joisin opetuksiin. He pyrkivät edistämään tervettä elämänfilosofiaa ja antamaan oppilaille valmiudet saavuttaa parempi keskittymiskyky ja mielen vakaus, jotka ovat henkisen kehittymisen perusta.