Yleisimpiä kysymyksiä ja niihin vastauksia

Mitä on jooga?

Jooga on tuhansien vuosien aikana kehittynyt harjoitusmuoto, joka kehittää kehoa ja mieltä. Joogassa ihmiskehon terveydelle hyödylliset liikkeet ja asennot yhdistyvät hengityksen ja mielen harjoittamiseen. Joogan juuret ovat syvällä tuhansia vuosia vanhoissa intialaisissa opetuksissa. Jooga ei ole kuitenkaan pysähtynyt ja vain tietyille tai tietyllä aikakautena eläneille ihmisille suunnattu harjoitus. Se on kaikille tarkoitettu elinvoimainen traditio, joka vastaa eri aikakausien ja niillä elävien ihmisten tarpeisiin.

Eri joogasuuntauksia on syntynyt vuosituhansien kuluessa useita, mutta niillä kaikilla on sama päämäärä, kehon ja mielen tasapaino suhteessa toisiinsa ja ympäröivään todellisuuteen. Sana jooga tarkoittaa yhdistymistä tai yhteenliittymistä. Länsimaisessa kielenkäytössä sanalla viitataan yleisesti asanoihin eli fyysisiin jooga-asentoihin. Joogan teoreettiseksi perustaksi usein katsotun, Patanjalin vuonna 200 eKr. ylöskirjaaman ja systematisoiman lähestymistavan mukaan jooga sisältää kaikkiaan kahdeksan tasoa ihmisen moraalisen, fyysisen, mentaalisen ja henkisen puolen kehittämiseen.

En ole notkea, voinko harjoitella joogaa?

Astangajoogan harjoittelu on hyödyllistä jokaiselle siitä kiinnostuneelle, niin jäykille, notkeille, huono- ja huippukuntoisillekin. Harjoitus tehdään itseä varten omia rajoja kuunnellen ja sen kuntoisena kuin kulloinkin on, ilman turhia suorituspaineita. Tule sellaisena kuin olet, ja huomaat joogan auttavan sinua notkistamaan, vahvistamaan ja tasapainottamaan kehoasi.

Miten jooga vaikuttaa?

Kullakin asanalla eli jooga-asennolla on omat terapeuttiset vaikutuksensa, mutta tärkeintä on harjoituksen muodostama kehoa ja mieltä tasapainottava kokonaisuus. Jooga-asennot ja hengityksen harjoittaminen vaikuttavat suotuisasti muun muassa lihasten, verenkierron, sisäelinten ja koko aineenvaihdunnan toimintaan. Samalla harjoitus kehittää voimaa, notkeutta, kestävyyttä, tasapainoa ja koordinaatiokykyä. Kehon tasapainottaminen yhdistettynä mielen hallintaan parantaa yleistä hyvinvointia ja terveyttä, tukee suotuisia elämäntapoja ja -asenteita sekä antaa lisää voimavaroja muuhun elämään.

Miten jooga eroaa venyttelystä ja muusta harjoittelusta?

Kaikki harjoittelu lisää lihasten voimaa ja kestävyyttä, kuten myös venyttely notkeutta. Joogassa kehon vahvistaminen, notkistaminen ja tasapainottaminen yhdistyy mielen liikkeiden tarkkailuun ja hallintaan. Jooga on työkalu, joka auttaa fyysisten voimavarojen ja terveyden lisäksi kehittämään myös henkistä hyvinvointia. Mitä tahansa teetkin, jooga voi auttaa sinua tekemään sen paremmin, keskittyneemmin ja tietoisemmin.

Voinko harjoitella astangajoogaa muiden lajien ohella?

Astangajooga soveltuu erinomaisesti harjoiteltavaksi jonkin toisen lajin rinnalla. Joogan lihaskuntoa, liikkuvuutta, notkeutta, hengityksen hallintaa ja keskittymistä parantavat vaikutukset edistävät kehittymistä myös muissa lajeissa. Lisäksi joogan avulla voidaan välttää lihaskramppeja- ja kipuja, sillä suuri osa liikuntavammoista johtuu lihasjäykkyydestä ja puuttelllisesta kehotietoisuudesta. Liikunnallisesti astangajooga on erittäin monipuolista ja sen lisäksi et tarvitse muita lajeja fyysisen kunnon kehittämiseen tai ylläpitämiseen.

Kuinka usein tulisi harjoitella?

Jo tunnin harjoittelu viikossa on hyödyllistä. Jotta harjoituksen hyödyt tulisivat voimakkaammin ja nopeammin esiin, suositus on aluksi kolme harjoitusta viikossa. Jos tämä on liikaa, niin kaksi harjoitusta on parempi kuin yksi ja yksi on parempi kuin ei yhtään. Perinteisen opetusmenetelmän mukainen suositus on pyrkiä säännölliseen harjoitteluun kuudesti viikossa, vaikka toiset harjoituksista jäisivätkin lyhyemmiksi kuin toiset. Näin kehittyminen on tasaista ja harjoituksen hyödyt tulevat selkeästi esiin jokapäiväisessä elämässä. Tärkeintä on muistaa, että joogan tarkoitus on tukea normaalia elämää ja parantaa sen laatua, minkä vuoksi harjoitusrytmi tulisi sovittaa omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Ihmiset myös harjoittelevat joogaa lukuisista eri syistä ja lähtökohdista, jolloin yksilöllisen, omia tavoitteita tukevan rytmin merkitys korostuu.

Onko jooga vaarallista? Mistä kivut ja vammat kertovat?

Astangajoogan asentoharjoitus notkistaa ja vahvistaa kehoa luonnollisesti ja turvallisesti. Oikea hengitystekniikka, hitaasti tehtävät liikkeet, ns. lihaslukkojen supistaminen ja pitkäkestoiset venytykset asentojen perustilojen aikana vähentävät loukkaantumisriskiä. Olennaista harjoittelussa on kuunnella omaa kehoa ja mieltä, sillä ne kertovat, missä omat rajasi kulkevat. Joogaharjoitus ei ole asentojen suorittamista joka päivä samalla tavalla, vaan omien tuntemusten kuuntelemista ja niiden mukaan toimimista. Käyttämällä liikaa voimaa, harjoittelemalla liian innokkaasti tai tekemällä omalle keholle vielä liian vaikeita asentoja loukkaantumisriski kasvaa. Pistävä tai muuten voimakas kipu kertoo aina rajojen ylittämisestä ja tarpeesta keventää harjoitusta. Joskus joogaharjoituksen kehoa avaava ja tasapainottava vaikutus voi aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja jotka yleensä menevät itsestään ohi eivätkä ole vaarallisia. Jos kipu tuntuu häiritsevältä tai on jatkuvaa, on tärkeää keskustella asentojen linjauksista ja harjoittelusta yleisesti opettajan kanssa, sekä tarvittaessa mukauttaa harjoitusta edistämään toipumista.

Pitääkö minun harjoitella aamulla?

Ei. Tärkeintä on löytää ajankohta, joka sopii luontevasti omaan elämänrytmiin ja tuntuu itselle sopivalta. Monille erityisesti pidempään harjoitelleille luontevin ajankohta harjoittelulle on aamu, jolloin vatsa on tyhjä ja mieli ei ole vielä aktivoitunut päivän tapahtumista ja muista ajatuksista.

Onko minun ryhdyttävä kasvissyöjäksi?

Ei. Useissa tapauksissa joogan harjoittajan ruokavalio muuttuu luonnostaan terveellisemmäksi ja hänen keholleen sopivammaksi, kun harjoituksen myönteiset vaikutukset tukevat esiin. Ravitseva ja terveellinen ravinto tukee joogan suotuisia vaikutuksia, mutta harjoituksen aikaansaamat tuntemukset ovat yksilöllisiä. Kasvisruoka kuuluu perinteiseen joogafilosofian, mutta olennaista on löytää itselle sopiva ruokavalio, jonka mahdolliset muutokset perustuvat omiin tuntemuksiin.

Voiko kuka tahansa harrastaa astangajoogaa?

Astangajoogan systemaattista harjoittelua ei tulisi aloittaa ennen 12 vuoden ikää. Yläikärajaa tai kuntosuositusta ei ole, sillä astangajoogaharjoitusta voi soveltaa yksilöllisesti. Raskaudesta, sairauksista, leikkauksista tai muista harjoitukseen vaikeuttavista tekijöistä on hyvä keskustella opettajan kanssa ennen harjoittelun aloittamista.

Onko jooga uskonto?

Jooga ei ole sidottu mihinkään uskontoon. Se on arviolta 5000 vuotta sitten Intiassa syntynyt filosofia ja käytännön harjoitus, joka tarjoaa välineet henkiseen kasvuun sekä kehon ja mielen tasapainoon. Jooga on kehittynyt hindulaisuuden ja buddhalaisuuden vaikutuspiirissä, mutta on perusluonteeltaan universaali, uskonnoista riippumaton ja kaikkia ihmisiä heidän maailmankatsomuksestaan riippumatta tasavertaisesti kehittävä menetelmä.

Voinko harjoitella raskauden aikana?

Suositus on, että kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana ei tehdäraskasta tai vaativaa harjoitusta. Joogaa ei myöskään suositella aloitettavaksi raskauden aikana. Mikäli olet harjoitellut joogaa jo ennen raskautta, voit jatkaa sitä lapsen syntymään asti, mutta ota tällöin huomioon kehosi tarpeet ja kevennä harjoitustasi. Raskauden aikana jooga-asentoja joudutaan luonnollisesti muuttamaan vatsan kasvaessa. Erityisesti on syytä mukauttaa asentoja, joissa vatsa selkeästi estää asentoihin pääsyn tai voi joutua puristuksiin. Lisäksi kaikki asennot tulee tehdä rauhallisesti ja kevyemmin kuin ennen raskautta. Synnytyksen jälkeen on tärkeää antaa kehon palautua rauhassa raskaudesta. Harjoituksen voi aloittaa muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä, jolloin keho totutetaan rauhallisesti korkeintaan ensimmäisen harjoitussarjan asentoihin.