HS 27.8.2006 Sunnuntai

Suomessa vieraileva intialainen astangaguru saa suomalaisilta joogaajilta arvoisensa kohtelun. On fanipaitoja ja orkesterimusiikkia. Ja tuoreita tuliaisia sipoolaiselta maatilalta.

Julkaistu: 27.8.2006 lehdessä osastolla Sunnuntai

Teksti Marie Jaakkola

Guruji

Kuva: 91-vuotias guruji Shri K. Pattabhi Jois ohjaa Upavista Konasana B -asanaa tiukalla, mutta lempeällä otteella. Helsingin Urheilutalo pursuaa tiistai-iltana ihmisiä. Rappuset ja aula täyttyvät hien hajusta.

Kukaan ei tyrki, käytä kyynärpäitään tai kiilaile, vaikka kaikki haluavat kiihkeästi nähdä gurun.

Tai oikeastaan häntä kutsutaan tuttavallisesti gurujiksi. Hän on intialainen astangajoogamestari Shri K. Pattabhi Jois.

Innokkaimmilla odottajilla on päällään fanipaita, jossa lukee P. JOIS 91. Numeropari viittaa gurun pitkään ikään. Muutamilla on kädessään kukkakimppu mestarille annettavaksi.

Pattabhi Jois vierailee Suomessa kahden viikon ajan opettamassa astangajoogaa.

Astangajooga on tuhansia vuosia vanha intialainen harjoitusmenetelmä, joka perustuu hengityksen rytmittämään liikkeeseen ja erilaisiin asentoihin.

Ruumiin hallinnan kautta on tarkoitus siirtyä mielen tasapainoon. Joillekin astanga on tosin ihan vain vaihtoehto jumpalle, toisille tapa rentoutua. Lisäksi joukossa on meditaatiosta tai buddhalaisuudesta kiinnostuneita.

Guruji on tämän tyylisuunnan joogan vanhin elossa oleva opettaja, ja hän pitää täsmällistä fyysisten harjoitteiden perinnettä yllä – sekä kiertää maailmalla opettamassa.

Intiassa Pattabhi Joisilla on myös oma joogakoulu Mysoressa, jonne saapuu jatkuvasti oppilaita, myös suomalaisia.

Suomen-vierailunsa aikana guruji ohjaa aamuisin harjoituksia. Tänään on kuitenkin erikoistapaaminen, conference, jossa joogaajat saavat kysyä gurujilta neuvoja.

Kun guruji astuu saliin tyttärensä Saraswathi Rangaswamyn ja tämän pojan Sharath Rangaswamyn kanssa, ihmiset nousevat seisomaan. Pienet digikamerat räpsyvät.

Suomalaiset tarjoavat gurujille parastaan: viiden hengen orkesteri soittaa Sibeliusta ja Merikantoa.

Sitten guruji lausuu mantran ja puhuu mielen harjoittamisen tärkeydestä.

”Harjoitelkaa, harjoitelkaa, harjoitelkaa. Kun vartalo on vahva, mielestäkin tulee vahva.”

Joku kysyy astangajoogan suosioista, toinen gurujin päivittäisestä harjoittelusta. Kolmatta kiinnostaa joogaperinteeseen liittyvät ruokavinkit. Harrastajat haluavat tietää myös sen, mikä asana eli asento oli gurulle aluksi vaikein.

Niitä oli moniakin, guruji vastaa. Hän kertoo tekevänsä edelleen päivittäin hengitysharjoituksia. Lisäksi hän puhuu teen vaikutuksista, vahvasta mielestä – ja kehottaa taas harjoittelemaan ja harjoittelemaan.

Kuulijat hymyilevät tyytyväisinä. Vaikkei hiljaisella äänellä puhuttuja vastauksia juuri kuulekaan, gurun läsnäolo riittää.

Varsinaisesti guruji on Suomessa kuitenkin joogaharjoitusten vuoksi. Hänen kursseilleen on ilmoittautunut lähes viisisataa joogia.

Ensimmäinen ryhmä aloittaa aamukuudelta. Moni saapuu jo ennen kellonlyömää varatakseen paikkansa eturivissä, mahdollisimman lähellä gurua.

Melkein kaksisataa joogaajaa järjestäytyy lopulta armeijamaisen suoriin riveihin.

Guruji aloittaa mantran. Oom-alkusanat kaikuvat salissa. Vartalot taipuvat ensimmäiseen asentoon, aurinkotervehdykseen.

Hihattomaan paitaan ja mustiin shortseihin pukeutunut guruji johtaa harjoituksen salin etuosassa intialaisella matolla seisten. Gurun tytär ja tyttärenpoika tarkkailevat ja oikovat joogaajien virheellisiä asentoja.

Salin täyttää meren lailla kohiseva ääni. Se tulee syvästä hengityksestä, joka on joogassa hyvin tärkeä.

Puolitoistatuntinen harjoitus päättyy hiljaisuuteen. Joogaajat järjestäytyvät jonoon, ja jokainen saa tervehtiä gurujia. He polvistuvat opettajan edessä, halaavat tai antavat suudelman poskelle.

Pienet digikamerat räpsyvät jälleen, Pattabhi Joisia naurattaa.

Lue koko artikkeli HS Arkistosta:

Lisätietoja : www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Hikeä+ja+harmoniaa/HS20060827SI1VS06n8g