Turun Sanomat 7.10.2008

Teksti MARIA LEHTOVAARA.

Joogan tuhansia vuosia vanha perinne elää vahvana modernissa maailmassa, myös Suomessa. Joogaopettaja Petri Räisänen hämmästelee monen muun lailla joogan pitkäikäisyyttä, mutta ymmärtää suosion syyt.

Petri– Jännää, että nämä ikivanhat harjoitukset ovat nykyisinkin yhä käytössä. Mutta sen ymmärtää, koska on vaikea kuvitella parempia tekniikoita. Ne ovat vuosisatojen mittaan hioutuneet, Räisänen kertoo.

– Jokainen tietää, että lenkiltä tai salilta tulee hyvä olo. Joogasta tulee jopa parempi olo, ja pidempikestoisempi. Yksi syy joogan suosioon nykymaailmassa on ihmisten halu paeta kiireistä arkeaan. Joogaharjoituksissa vaaditaan keskittymistä ja rauhoittumista, jolloin muiden ajatusten on ainakin tarkoitus haihtua.

– Jooga on kehon ja mielen terapiaa. Terapeuttinen vaikutus on yksi syy, miksi joogaa harrastetaan, Räisänen tietää.

Hänen puolestaan on aivan hyväksyttävää kutsua joogaa harrastukseksi, vaikka syvällisemmällä tarkastelulla jooga on paljon muutakin.

– Mutta harrastus se on ainakin aluksi, oli itsellenikin. Yleensä harjoituskertojen lisääntyminen ja elintapojen muutos tapahtuvat hyvin hitaasti ja käsi kädessä.

Sen sijaan joogan kutsuminen kuntoiluksi kalskahtaa Räisäsen korvaan pahasti. Hän muistuttaa, että fyysinen harjoitus on vain osa joogaa, ja että on useita joogatyylejä, joissa ei fyysisiä harjoituksia ole lainkaan.

– Toki kunto nousee ja terveys paranee, mutta päämäärä on enemmän henkinen kuin fyysinen kehitys, Räisänen muistuttaa.

Samalla hän kuitenkin painottaa, että joogaa ja uskontoa ei pidä sekoittaa. Vaikka Intiassa yhtälö on tiivis, länsimaissa tilanne on täysin toinen.

Lue koko artikkeli TS Arkistosta:

Lisätietoja : www.turunsanomat.fi/urheilu/?ts=1,3:1006:0:0,4:6:0:1:2008-10-07,104:6:568832,1:0:0:0:0:0: