Kiinteyttävä, virkistävä ja rauhoittava jooga

Artikkeli: MTV3 Helmi 11.4.2008 Hyvinvointi

Jooga on 2000-luvun tähtien ja taiteilijoiden muotiharrastus. Eikä ihme: sen luvataan edistävän luovuutta, selkiyttävän ajatuksia, avartavan mieltä ja lisäävän suvaitsevaisuutta. Joogaohjaaja Petri Räisänen kertoo, että joogasta tulee parhaimmillaan puhdas ja kirkas olo. Mutta oppiiko jokainen hengittämään oikein ja saamaan jalat solmuun?

Teksti: Kati Hyttinen

Yksi joogi seisoo päällään, toinen hyppelee käsillään varpaat kainalossa, kolmas istuu lootusasennossa ja kannattelee vartaloaan kämmenillään. Joogasalin täyttää joogien nenän kautta virtaava kohina. Aloitteleva joogaaja on harjoitushuoneen ovella kauhun vallassa: minä en tule koskaan taipumaan tuollaisiin asentoihin – ja mikä tuo ääni on?

Joogaohjaaja Petri Räisänen, 40, lohduttaa. Kun hän itse aloitteli joogaa, hän katseli edistyneitä joogaajia samalla tavalla kuin kuka tahansa, ihmetellen, ihaillen ja vähän hädissään. Hän oli varma siitä, että ei tule itse koskaan venymään edistyneempien tavalla. Epäilykset olivat kuitenkin turhia.

-Kaikki notkistuvat ja voimistuvat joogassa tosi paljon. Minä olen luonnostani vain keskinotkea ihminen; esimerkiksi Intiassa näkee tyyppejä jotka ovat aivan käärmeitä. Lajissa on kuitenkin laajempiakin päämääriä kuin notkeus. Se on oikeastaan vain tosi pieni osa joogaa, se mikä näkyy. Se, mikä tapahtuu ihmisen sisällä, on se jooga.

Hengitys on tärkein

Jooga on noussut suureen suosioon vasta hiljattain, mutta sillä on Suomessa vuosikymmenten perinteet. Joogasta itsekasvatusmenetelmänä kiinnostuttiin 1960-luvulla eri puolilla maata siinä määrin, että Suomeen perustettiin vuonna 1967 Joogaliitto. Liitto lupasi joogan avaavan tietä ”itsetuntemuksen ja tietoisuuden syventymisen kautta tasapainoiseen arkipäivään, elämän arvojen selkiintymiseen ja toimiviin ihmissuhteisiin”.

Petri Räisänen perusti ystävänsä kanssa Astanga-joogakoulun Helsinkiin kymmenen vuotta sitten. Kirjan astangajoogasta Räisänen kirjoitti vuonna 2005. Toista joogakirjaansa Räisänen kirjoittaa parhaillaan New Yorkissa ja Los Angelesissa.

Räisänen innostui itse ensin itämaisesta filosofiasta, sitten hathajoogan kautta astangajoogasta.

-Hathajooga on Suomessa aika kevyttä harjoittelua. Mielestäni se oli enemmän rentouttavaa puuhastelua. Toisaalta Intiassa voi nähdä, että hathajooga voi olla tosi rajuakin. Astangajooga vain sopi minulle paremmin silloin, ja sopii vieläkin.

Joogan luvataan vaikuttavan lukuisin eri tavoin. Sen kerrotaan lisäävän keskittymiskykyä ja elinvoimaa, tukevan ruumiin ja mielen tasapainoa, opastavan terveisiin elintapoihin ja johdattavan kohti sisäistä hiljaisuutta ja tietoista läsnäoloa.

Jooga-asentojen uskotaan puhdistavan ja herkistävän kehon kaikkia aisteja. Joogan sanotaan myös tehostavan aineenvaihduntaa ja poistavan energiatukoksia ja sairauden aiheuttajia. Aktiivinen joogaaja on harvoin esimerkiksi flunssainen. Lisäksi jooga vahvistaa kohtua ja sukuelimiä. Myös seksielämän kehutaan parantuvan.

Jokainen joogaaja ei koe suurta valaistumista, mutta sanotaan, että kun aloittaa joogan, ihminen muuttuu ainakin vähän. Esimerkiksi tupakanpoltto voi jäädä. Toisaalta krapulat voivat olla pahempia.

Muutos johtuu Petri Räisäsen mukaan elimistön puhdistumisesta.

-Jooga puhdistaa elimistöä voimakkaasti. Oikeastaan se alkaa hylkiä epäpuhtaita aineita, joita on ravinnossa ja juomissa. Keho ei enää halua sisäänsä luonnotonta ainetta, josta tule paha olo. Sitten kun on juomatta jonkin aikaa ja yrittää juoda vaikkapa pullon keskiolutta, se humahtaa päähän aika rajusti. Toisaalta puhtaasta ja raikkaasta tilastaan alkaa tykätä niin paljon, että ei oikeastaan haluakaan enää mitään muuta.

Räisäsen mukaan joogan suurin muutos tuntuu mielessä.

-Elämän puhdistumisen kautta mieli on jollakin tavalla laajentunut. Sitä on ehkä vain kiinnostunut laajemmin asioista ja on vähän suvaitsevaisempi, eikä ole ehkä niin synkkä kuin ennen, vaan valoisampi.

Joogin sanotaan tavoittelevan energistä ja luovaa oloa, jossa itsen ja elämän mysteerien oivaltaminen on mahdollista. Räisänen kertoo, että hän on alkanut vasta pikkuhiljaa ymmärtää sitä, mitä vanhoissa joogateksteissä puhutaan joogan tuomasta valoisasta tilasta. Joogaohjaaja nauraa, että harjoituksessa saavutettu tila on kuin uskonnollinen kokemus, jossa ”valot vain vilkkuvat päässä”.

Jooga on välillä aika mystistä touhua, toteaa Räisänen. Hän muistuttaa, että eri ihmiset herkistyvät joogassa kuitenkin eri tavalla.

-Ihmisistä voi alkaa aistia eri asioita; toiset pystyvät jopa tuntemaan toisten tunteita ja vaivoja. Joillain jooga menee uniin, jotkut näkevät näkyjä ja ties mitä. Kaikki ne ovat kuitenkin ihan luonnollisia juttuja.

-Koko joogan filosofia perustuu siihen, että on joku viisaampi, joka pystyy opettamaan eteenpäin, ja koko elämä on oppia. Opettajalta tulee se energia ja tunnelma, mikä joogasalissa on. Jos opettaja on hyvä, homma toimii.

Jos ei pidä varaansa, jooga voi viedä mennessään. Toisaalta kaikki alasta innostuneet eivät ole valmiita niin suureen elämäntapamuutokseen kuin minkä joogalle antautuminen vaatii. Eikä heidän tarvitsekaan, lohduttaa Petri Räisänen: joogasta on hyötyä vaikka ehtisi harjoituksiin vain kerran viikossa.

-Edistyneempien joogaajien erikoiset asennot toki syventävät kehon puhdistumista ja herkistymistä. Myös kerran viikossa harjoittelulla – ja jopa yhden harjoituksen jälkeen – voi kuitenkin päästä isoihin muutoksiin ja kirkkaisiin tiloihin.

Mutta oppiiko jokainen saamaan jalat solmuun ja hengityksen virtaamaan nenän kautta kohisten? Asennot voivat olla vaikka alkeistasoa, kunhan hengitystekniikka on kunnossa, tietää Räisänen. Loukkaantumisten ehkäisemiseksi kenenkään ei sitä paitsi pidä yrittää taipua sellaiselle mutkalle, mikä ei tunnu hyvältä: itseään pitää muistaa kuunnella. Mutta tärkeintä on siis hengitys.

-Joogassa opittavalla hengitystekniikalla on iso vaikutus mieleen. Siihen pitää keskittyä kaikkein eniten.