Tietoa astangajoogasta

Astangajoogaa luonnehditaan usein liikunnalliseksi, fyysiseksi ja dynaamiseksi joogaksi. Tämä onkin totta, jos ajattelee astangan jooga-asentojen vaativuutta ja akrobaattista näyttävyyttä sekä harjoittelun lihaskuntoa, terveyttä ja elinvoimaa lisäävää vaikutusta. Astangajooga on kuitenkin muutakin kuin kehoa tehokkaasti venyttävä ja voimistava harjoitus.

Kun jooga-asentoihin yhdistetään tietoinen hengitys, katseen kohdistaminen ja mielen keskittäminen, harjoitus paitsi kehittää hyvää kehonhallintaa myös parantaa aistien hallintaa ja laajentaa tietoisuutta omasta itsestä.

Historiaa

Astanga tarkoittaa kirjaimellisesti kahdeksaa (ashta) jäsentä tai haaraa (anga), jotka muinainen joogamestari Patanjali on esitellyt mietelauseiden muodossa teoksessaan Joogasutrat (Yoga Sutra). Patanjalin lähes kaksituhatta vuotta sitten kirjaamat intialaiset joogaopetukset pohjautuvat kuitenkin vielä vanhempiin kirjoituksiin sekä harjoitusperinteeseen, jossa opetukset kulkivat suullisena perimätietona gurulta (mestarilta, opettajalta) oppilaalle. 

Nykyinen astangajooga pohjautuu Joogasutra-tekstin lisäksi vanhoihin hathajoogan teksteihin, joita ovat:

  • Hatha Yoga Pradipika
  • Yoga Korunta
  • Yoga Rahasya
  • Yogayajnavalkya

Astangajoogan 1900-luvun intialaiset joogamestarit olivat Sri Ramamohan Brahmachari (Krishnamacharyan opettaja vuosina 1919-1925), Sri T. Krishnamacharya (1888-1989, opetti Mysoressa 1932-1952) ja Sri K. Pattabhi Jois (1915-2009, opetti Mysoressa 1937-2008).

Sri K. Pattabhi Joisin tytär Saraswathi ja Saraswathin poika Sharath opettavat Pattabhi Joisin perustamassa astangajoogan instituutissa KPJAYI:ssa Mysoressa, Intiassa, ja jatkavat siellä astangajoogan opetusperinnettä.

Nykyään astangajoogan harjoittelu Sri K. Pattabhi Joisin perinteen mukaan on maailmanlaajuisesti tunnettu harjoitusmenetelmä, jota voi harjoitella joogasaleilla ja joogakursseilla ympäri maailman.

Menetelmä

Patanjali on määritellyt astangajoogan kahdeksan osaa seuraavasti:

  1. YAMA – pidättäytymiset (5 yhteisöllisen hyvän elämän periaatetta)
  2. NIYAMA – noudattamiset (5 henkilökohtaista hyvettä)
  3. ASANA – asentoharjoitus
  4. PRANAYAMA – hengitysharjoitus
  5. PRATYAHARA – aistihuomion vetäminen pois ulkoisista (häiriö)tekijöistä
  6. DHARANA – huomion keskittäminen valittuun kohteeseen (todellinen tai mielessä kuviteltu)
  7. DHYANA – huomion pitäminen kohteessa (sen ominaisuuksien ja olotilan tiedostaminen, meditaatio)
  8. SAMADHI – oman tietoisuuden sulautuminen keskittymisen kohteen kanssa, jolloin erillisyyden tunne katoaa (meditatiivinen syvän yhteyden kokemus)

Joogan kahdeksan jäsentä tukevat toinen toisiaan. Neljä ensimmäistä fyysiseen tekemiseen suuntautunutta joogan osaa (yama, niyama, asana, pranayama) ovat  edellytyksenä neljän jälkimmäisen mielen harjoittamiseen suuntautuneen joogan osan kehittymiselle.

Asanaharjoitus

Astangan asentoharjoituksessa yhdistyvät klassisen hathajoogan jooga-asentojen, lihaslukkojen eli bandhojen ja energialukkojen eli mudrien harjoittelu yhdessä energisoivan ujjayi-hengityksen kanssa.

Astangan perusharjoitus rakentuu jooga-asentosarjoista, jotka toimivat päivittäisen joogan harjoitusrunkona. Astangajoogassa on kolme asanasarjojen pääryhmää:

  1. YOGA CHIKITSA on ensimmäinen perussarja, jonka asanat puhdistavat elimistöä ja kudoksia sekä parantavat ryhtiä.
  2. NADI SHODHANA on toinen harjoitussarja, jonka asanat puhdistavat hermojärjestelmää sekä avaavat ja puhdistavat nadeja, jotka ovat klassisen hathajoogan mukaan ns. hienojakoisen eli prana-kehon (bioenergiakehon) väyliä bioenergian ja informaation virtauksille.
  3. STHIRA BHAGAn jatkosarjat A, B, C ja D syventävät ensimmäisen ja toisen sarjan työskentelyä ja niiden vaikutuksia. Jatkosarjojen harjoitteleminen edellyttää tekijältään melkoista joustavuutta, voimaa, kestävyyttä ja nöyrää kurinalaisuutta niin fyysisesti kuin henkisesti.

Kun ensimmäiset länsimaalaiset joogaoppilaat pääsivät harjoittelemaan Pattabhi Joisin kanssa 1970-luvun alussa, edistyneet oppilaat harjoittelivat neljää asentosarjaa. Pattabhi Jois kehitti harjoitusta 1980-luvulla niin, että jatkotason muodosti kahden sijasta neljä harjoitussarjaa, joista viimeiset ovat erittäin vaativia. 

Asentosarjojen harjoittelussa on tärkeää edetä asento kerrallaan sitä mukaa, kun edellisen asennon harjoittelu alkaa sujua melko hyvin. Kutakin jooga-asentoa harjoitellaan vinyasa eli hengitysliikemenetelmällä. Asanoiden keskinäistä järjestystä pitäisi seurata huolellisesti, sillä kukin asento valmistelee seuraavien asentojen harjoittelua kehittäen samalla sarjan jatkamiseen tarvittavaa voimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä.

Astanga on monien harrastajiensa mielestä ”se aito ja alkuperäinen jooga”.

Harjoituksen tavoite

Sri K. Pattabhi Joisin mukaan joogaharjoituksen tavoitteena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja itsen tuntemusta. Kehon harjoituksilla edetään vähitellen mielen keskittämisen harjoituksiiin tavoitteena vakaa ja tasapainoinen mieli.

“When the breath control is correct, mind control is possible.”
– Sri K. Pattabhi Jois

Jooganäkemyksen mukaan keholla ja mielellä on kiinteä yhteys, jossa hengittämisen laadulla on suuri merkitys.

Vinyasa tarkoittaa hengityksen rytmittämää liikettä. Hengittäminen on tämän harjoituksen ydin ja se yhdistää asanat toisiinsa täsmällisessä järjestyksessä. Kun liikkeet rytmitetään ujjayi-hengityksellä ja samalla harjoitetaan lihaslukkoja eli bandhoja, syntyy voimakas kehonsisäinen lämpö, joka puhdistaa lihaksia ja sisäelimiä poistamalla elimistölle haitallista liiallista rasvaa.

Keskittymiskykyä kehitetään suuntaamalla huomiota sisäisiin tuntemuksiin ja aistimuksiin sekä olemalla läsnä hetkessä.

Astangan mielenhallintaan kuuluvat dristit eli katseen kiintopisteet, jotka kehittävät oppilaan keskittymistä harjoitukseen ja sen vaikutuksiin sekä kehossa että mielessä.

Helsingin Astanga Joogakoulun opetus pohjautuu Sri T. Krishnamacharyan ja hänen oppilaansa Sri K. Pattabhi Joisin joogaopetuksiin. Joogan avulla he pyrkivät edistämään ihmisten fyysistä ja henkistä terveyttä ja antamaan oppilaille valmiudet saavuttaa parempi keskittymiskyky ja mielen vakaus, jotka ovat henkisen kehityksen perusta.

“Practise, practise, practise and all is coming.”
– Sri K. Pattabhi Jois