Astangajoogan juurilla
Artikkeli: Fit-lehti 19.3.2008
Joogaharjoittelu Etelä-Intian Mysoressa on vahva elämys.
Teksti Aksana Kurola, Antti Kurola.
Talven kylmä jäykistää kehon lumiukkomaiseen muottiin, mutta Intian lämpimässä ilmanalassa kaikki on toisin. Tämän huomaa jo ensimmäisessä astangajoogan harjoituksessa. Pelkästään maiseman vaihto saa kehon sulamaan syvempiin taivutuksiin kuin koskaan kotona.
Hiki virtaa vuolaana täpötäydessä salissa. Avoimista ovista käy kova veto, ja kadulta leijailee sisälle vahva dieselin käry. Lattian jokainen neliösentti on peitetty joogamatoilla. Matto osoittaa reviirin, jolla kunkin tulisi pysyä. Joukko ihmisiä jonottaa lattiapaikan vapautumista.
– One more, opettaja huutaa vapaan paikan merkiksi.
Joogafaneja ympäri maailman
Sali on täynnä joogaajia ympäri maailman, japanilaisia, kanadalaisia, ruotsalaisia, brasilialaisia. Astangajoogaajien Mekkaan eteläintialaiseen Mysoren kaupunkiin matkustetaan kaikista maailman kolkista, ja moni on halunnut tulla nimenomaan tälle länsimaalaisten joogaajien suuren oppi-isän Shri K. Pattabhi Joisin joogasalille Astanga Yoga Research Instituteen.
Astangajoogan tunnetuksi maailmalla tehnyttä guruji Joisia kunnioitetaan kuin pyhimystä. Korkean ikänsä ja huonon kuntonsa vuoksi Pattabhi Jois ei enää itse ohjaa harjoituksia, mutta tänään hän kunnioittaa meitä läsnäolollaan. Opettajina ovat gurun tytär ja pojanpoika.
Salissa opettajilla on kaikki valta. Jos joogaaja tekee liikkeen väärin, ohjaaja saattaa lopettaa harjoituksen siihen. Tällöin joogaaja ohjataan tekemään suoraan loppuliikkeitä, joihin harjoitus aina päätetään.
Ohjaajat avustavat oppilaita liikkeissä joskus rajustikin. Ohjaaja saattaa tulla ja työntää koholleen jääneen selän alas maahan. Tällöin pitää vain rentoutua ja antaa mennä. Kipuja potevan tai raskaana olevan täytyy muistuttaa ohjaajia asiasta joka päivä. Tällaista joogaajaa pidetään kuin kukkaa kämmenellä.
