Heidi Ruokoniemi
Heidi Ruokoniemi
Aloitin astangajoogan harjoittelemisen vuonna 2004. Olin monta vuotta kamppaillut ahdistuksen kanssa ja etsinyt keinoja saavuttaa mielenrauhaa. Ensimmäisen astangatunnin jälkeen muistan ajattelevani. ”Voi, voiko olla edes mahdollista tuntea tällaista?” Syvän rauhan tunne pysyessäni keskittyneenä omassa kehossani oli jotain, jota luulin olevan saavuttamaton minulle.
Minulle päivittäisten harjoitusten rakentaminen oli helppo valinta, koska matolle astuminen sai minut voimaan yksinkertaisesti paremmin. Olin löytänyt oman tieni mielenrauhaan.
Astangajoogaa harjoittamalla pystyin palaamaan ”kotiin” kehooni ja hitaasti rakentamaan kykyä pysyä ja hengittää vaikeiden tunnetilojen kanssa sen sijaan, että olisin hukkunut niihin tai yrittänyt paeta sisäisiä myllerryksiäni. Lisäksi olen todella nauttinut astangan harjoittelusta ensimmäisestä päivästä lähtien!
Säännöllisen joogaharjoituksen jatkuva, hiljainen itsetutkiskelu muuttaa omia näkökulmia elämään. Katsot itseäsi päivästä toiseen. Ensinnäkin et ehkä pidä näkemäsi! Mutta hitaasti, alkaa löytyä myös hyväksyntää ja ymmärrystä, myötätuntoa, rauhaa itsesi kanssa.