• Lihaskuntoa, terveyttä ja elinvoimaa lisäävä vaikutus.
• Kehoa tehokkaasti venyttävä ja voimistava harjoitus.
• Jooga-asentojen harjoittelu alkaen helpommista muodoista kohti vaativampia.
• Hengityksen ja liikkeiden yhdistelmät eli vinyasat.

• Lihaslukkojen eli bandhojen harjoittelu jo alkeista alkaen.
• Kehoa tehokkaasti lämmittävä ujjayi-syvähengitys.
• Katseen kohdistuspisteiden eli drishtien käyttö.
• Jooga-asentojen eli asanoiden sarjat edesauttavat harjoitusten muistamista ja sisäistämistä.
• Omatoimisen joogan harjoittelun kehittäminen

Astangajoogaharjoituksen tavoitteena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja itsen tuntemusta. Kehon harjoituksilla edetään vähitellen mielen keskittämisen harjoituksiiin tavoitteena vakaa ja tasapainoinen mieli.

“When the breath control is correct, mind control is possible.”
–Hatha Yoga Pradipika, 1300-luku.

Jooganäkemyksen mukaan keholla ja mielellä on kiinteä yhteys, jossa hengittämisen laadulla on suuri merkitys.

Vinyasa tarkoittaa hengityksen rytmittämää liikettä. Hengittäminen on tämän harjoituksen ydin ja se yhdistää asanat toisiinsa täsmällisessä järjestyksessä. Kun liikkeet rytmitetään ujjayi-hengityksellä ja samalla harjoitetaan lihaslukkoja eli bandhoja, syntyy voimakas kehonsisäinen lämpö, joka puhdistaa lihaksia ja sisäelimiä poistamalla elimistölle haitallista liiallista rasvaa.

Keskittymiskykyä kehitetään suuntaamalla huomiota sisäisiin tuntemuksiin ja aistimuksiin sekä olemalla läsnä hetkessä.

Astangan mielenhallintaan kuuluvat dristit eli katseen kiintopisteet, jotka kehittävät oppilaan keskittymistä harjoitukseen ja sen vaikutuksiin sekä kehossa että mielessä.

Helsingin Astanga Joogakoulun opetus pohjautuu T. Krishnamacharyan ja hänen oppilaansa K. Pattabhi Joisin opettamiin joogan harjoitustekniikoihin ja asentosarjoihin.

Joogakoulun opetuksessa pyrimme edistämään ihmisten fyysistä ja henkistä terveyttä ja antamaan oppilaille valmiudet saavuttaa parempi keskittymiskyky ja mielen vakaus, jotka ovat henkisen kehityksen perusta.

Astangassa asentoharjoitusta tehdään tavanomaista hengitystä pidentämällä ja tehostamalla (syvähengitys). Kuhunkin jooga-asentoon kuuluvat liikesarjat eli vinyasat tehdään syvähengityksen rytmillä.

Tämä harjoitusmenetelmä kehittää kehon sisäistä lämpöä, joka nostaa hien pintaan, kiihdyttää aineenvaihduntaa, puhdistaa hermo- ja kiertojärjestelmiä sekä parantaa ruoansulatuselimistön toimintaa. Astangan harjoitus on vaativuudessaan myös tehokas – jo muutamassa kuukaudessa voi huomata kehittymistä voimassa ja notkeudessa.

Astangajoogassa erityisenä tavoitteena on sisäistää ja muistaa oma joogaharjoitus niin, että pystyisit joogaamaan myös omatoimisesti ja itsenäisesti. Kun muistat ainakin alkuosan omasta joogasarjastasi, voit osallistua astangajoogan mysoretunneille.

Mysoretunneilla joogataan omaan tahtiin opettajan avustaessa harjoitusta yksilöllisesti sanallisesti tai avustetusti. Tietyt toistuvat asentosarjat erottavat astangajoogan useimmista muista joogalajeista, joissa jooga-asennot vaihtelevat harjoituksesta toiseen, minkä vuoksi niitä tehdäänkin yleensä aina ohjatusti.

Lue lisää myös astangajoogan mysoreharjoittelusta.

Astangan asentoharjoituksessa yhdistyvät klassisen hathajoogan jooga-asentojen, lihaslukkojen eli bandhojen ja energialukkojen eli mudrien harjoittelu yhdessä energisoivan ujjayi-hengityksen kanssa.

Astangan perusharjoitus rakentuu jooga-asentosarjoista, jotka toimivat päivittäisen joogan harjoitusrunkona. Astangajoogassa on kolme asanasarjojen pääryhmää:

YOGA CHIKITSA on ensimmäinen perussarja, jonka asanat puhdistavat elimistöä ja kudoksia sekä parantavat ryhtiä.

NADI SHODHANA on toinen harjoitussarja, jonka asanat puhdistavat hermojärjestelmää sekä avaavat ja puhdistavat nadeja, jotka ovat klassisen hathajoogan mukaan ns. hienojakoisen eli prana-kehon (bioenergiakehon) väyliä bioenergian ja informaation virtauksille.

STHIRA BHAGA SAMAPTAn jatkosarjat A, B, C ja D syventävät ensimmäisen ja toisen sarjan työskentelyä ja niiden vaikutuksia. Jatkosarjojen harjoitteleminen edellyttää tekijältään melkoista joustavuutta, voimaa, kestävyyttä ja nöyrää kurinalaisuutta niin fyysisesti kuin henkisesti.

Kun ensimmäiset länsimaalaiset joogaoppilaat pääsivät harjoittelemaan Pattabhi Joisin kanssa 1970-luvun alussa, edistyneet oppilaat harjoittelivat neljää asentosarjaa. Pattabhi Jois kehitti harjoitusta 1980-luvulla niin, että jatkotason muodosti kahden sijasta neljä harjoitussarjaa, joista viimeiset ovat erittäin vaativia.

Asentosarjojen harjoittelussa on tärkeää edetä asento kerrallaan sitä mukaa, kun edellisen asennon harjoittelu alkaa sujua melko hyvin. Kutakin jooga-asentoa harjoitellaan vinyasa eli hengitysliikemenetelmällä. Asanoiden keskinäistä järjestystä pitäisi seurata huolellisesti, sillä kukin asento valmistelee seuraavien asentojen harjoittelua kehittäen samalla sarjan jatkamiseen tarvittavaa voimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä.

Astanga on monien harrastajiensa mielestä ”aito ja alkuperäinen jooga”.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikissa joogalajeissa on omia hyviä puoliaan, eikä mikään harjoitusjärjestelmä voi olla täydellinen tai olla paras ihan jokaiselle kaikissa elämäntilanteissa. Kannustamme siis ihmisiä kokeilemaan joogaa käytännössä ja löytämään itselle sopivat harjoitukset.

Astangajoogaa harjoitellaan Helsingin Astanga Joogakoululla tasoryhmissä, joita ovat:

Astangan helpotettu ns. lempeä astanga:

1. Lempeä astanga – pitkä tauko liikunnassa tai muu tarve helppoon aloitukseen.
2. Voit jatkaa tästä perinteisen astangan alkeiskurssille / johdannon tunneille.

Astangan ohjatut perustasot – osallistu ensin alkeiskurssille oppiaksesi harjoittelun perusteet

1. Astanga alkeet 1 – 60 minuutin tunti, jossa harjoitellaan alkeiden perussarjaa.
2. Astanga alkeet 2 – tai yhdistetty alkeet 1/2 – 75 minuutin tunti.
3. Astanga alkeet 3 – tai yhdistetty alkeet 2/3 – 75 minuutin tunti.

Astangan mysoreharjoitus:

1. Alkeismysore – sopii itsenäisen harjoittelun ja yksilöllisen opetuksen aloittamiseen pienemmässä ryhmässä.
2. Mysore – jo vähän pitempään astangaa harrastaneiden tunti, jossa jokainen tekee omaa harjoitustaan alkeistasoista edistyneisiin sarjoihin opettajan opastaessa tai auttaessa harjoituksia tilanteen mukaan.

Astangan omaharjoitus

• kotona tai joogasalilla omatoimisesti ilman opettajan läsnäoloa

Tuntien tasokuvauksiin voit tutustua tarkemmin Astangajoogan tuntien tasot -sivulla ».

• Elpynyt ja energisoitunut olo.
• Läsnäoleva, tarkkaavainen ja kirkastunut mieli.
• Terävöityneet aistimukset.
• Tehostunut verenkierto ja aineenvaihdunta.
• Ryhdikäs olemus.

Astanga tarkoittaa kirjaimellisesti kahdeksaa (ashta) jäsentä tai haaraa (anga), jotka muinainen joogamestari Patanjali on esitellyt mietelauseiden muodossa teoksessaan Joogasutrat (Yoga Sutra). Patanjalin lähes kaksituhatta vuotta sitten kirjaamat intialaiset joogaopetukset pohjautuvat kuitenkin vielä vanhempiin kirjoituksiin sekä harjoitusperinteeseen, jossa opetukset kulkivat suullisena perimätietona gurulta (mestarilta, opettajalta) oppilaalle.

Nykyinen astangajooga pohjautuu Joogasutra-tekstin lisäksi vanhoihin hathajoogan teksteihin, joita ovat:

• Hatha Yoga Pradipika
• Yoga Korunta
• Yoga Rahasya
• Yogayajnavalkya

Astangajoogan 1900-luvun intialaiset joogamestarit olivat Sri Ramamohan Brahmachari (Krishnamacharyan opettaja vuosina 1919-1925), T. Krishnamacharya (1888-1989, opetti Mysoressa 1932-1952) ja K. Pattabhi Jois (1915-2009, opetti Mysoressa 1937-2008).

K. Pattabhi Joisin tytär Saraswathi ja Saraswathin poika Sharath opettavat edeleen Mysoressa, Intiassa, ja jatkavat siellä astangajoogan opetusperinnettä intialaisittain.

Nykyään astangajoogan harjoittelu Sri K. Pattabhi Joisin opettaman systematiikan mukaan on maailmanlaajuisesti tunnettu harjoitusmenetelmä, jota voi harjoitella joogasaleilla ja joogakursseilla ympäri maailman.

Patanjali on määritellyt klassisessa Joogasutrat -teoksessa astangajoogan kahdeksan osaa seuraavasti:

1. YAMA – pidättäytymiset (5 yhteisöllisen hyvän elämän periaatetta)
2. NIYAMA – noudattamiset (5 henkilökohtaista hyvettä)
3. ASANA – asentoharjoitus
4. PRANAYAMA – hengitysharjoitus
5. PRATYAHARA – aistihuomion vetäminen pois ulkoisista (häiriö)tekijöistä
6. DHARANA – huomion keskittäminen valittuun kohteeseen (todellinen tai mielessä kuviteltu)
7. DHYANA – huomion pitäminen kohteessa (sen ominaisuuksien ja olotilan tiedostaminen, meditaatio)
8. SAMADHI – oman tietoisuuden sulautuminen keskittymisen kohteen kanssa, jolloin erillisyyden tunne katoaa (meditatiivinen syvän yhteyden kokemus)

Joogan kahdeksan jäsentä tukevat toinen toisiaan. Neljä ensimmäistä fyysiseen tekemiseen suuntautunutta joogan osaa (yama, niyama, asana, pranayama) ovat edellytyksenä neljän jälkimmäisen mielen harjoittamiseen suuntautuneen joogan osan kehittymiselle.